Museovuosi 2017

Uusi vuosi ja uusia mahdollisuuksia. Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ennustaa vuodesta hyvää Suomen museoille, mikäli museot pystyvät vastaamaan vuoden tuomiin viestinnällisiin haasteisiin.

Museovuosi 2017 on lupaava. Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhla virittää suomalaiset mukavasti historiataajuudelle, joten museoiden on mahdollista onnistua tavoitteissaan ja tehtävissään poikkeuksellisen hyvin. Nyt on aika tarttua ainakin seuraaviin teemoihin ja tekemisiin:


1. Itsenäisyyden juhlavuoden viestintä ja markkinointi

Museot saavat asiakaskyselyissä poikkeuksetta hyvän ellei jopa ylistävän arvioinnin sekä näyttelyjen sisällöistä että palveluasenteestaan. Lisäpanostaminen näihin veisi vain kannattamattoman ylilaadun puolelle, kun nykyinenkin taso näyttää riittävän.

Kehittämisen resurssit onkin suunnattava palveluihin, joita tuotamme asiakkaillemme ennen kuin heidät kohtaamme. Meidän on autettava nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaitamme löytämään meidät ja sitä kautta kokemaan palvelujemme tuottamat hyvät fiilikset entistä helpommin. Arkisemmin tämä tarkoittaa viestinnän ja markkinoinnin nostamista museoammatillisen työmme keskiöön.

Perinteisesti olemme välttäneet tämän askeleen ottamista toteamalla, ettei markkinointibudjettimme sitä mahdollista. Tämä ei ole ollut totta enää moneen vuoteen. Sosiaalisen median kehitys on tuonut kaikille ilmaiset työkalut markkinoinnin ja viestinnän tekemiseen. Kyse on vain siitä, paljonko päätämme käyttää nykyisiä työresurssejamme omissa käsissämme olevan julkisuuden lisäämiseen.

Sosiaalisen median aikakausi on parantanut museoiden mahdollisuuksia hyötyä ansaitusta julkisuudesta. Ansaittu julkisuus edellyttää tekoja, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi, ja näistä teoista kertomista. Ansaitussa julkisuudessa onnistumisprosentti on suurin Suomen museoliiton hallinnoimien medioiden kohdalla. Meneillään olevan juhlavuoden kannalta medioista tärkein on museo100.fi-verkkosivusto. Jos juhlavuotenne tapahtuma ei näillä sivuilla näy, syy on yhtä lähellä kuin lähin peili.

Maksettu julkisuus sen sijaan jää yksittäisen museon osalta myös juhlavuonna arkisen vähäiseksi. Sen tehoa voimme kuitenkin nostaa ottamalla mainontaamme yhteiseksi elementiksi www.museo100.fi-osoitteen.

Ensimmäinen mittari on tuleva museoiden loppiaisviikonloppu. Jos mediassa ja museoissa on vilkasta, olemme hyvällä tiellä, jos hiljaista, meillä on koko vuosi aikaa parantaa.

Kysy siis itseltäsi ainakin nämä:
- Kerrommeko tulevasta tapahtumastamme omilla verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa aktiivisesti jo suunnitteluvaiheesta lähtien?
- Näkyykö tapahtumamme museo100.fi-sivulla?
- Onko museo100.fi näkyvissä verkkosivuillamme ja markkinointikampanjoissamme?


2. Miljoona ennakkoon maksettua museokäyntiä

Museoiden pääsylippumyynnin osalta vuosi 2017 lähtee hienosti liikkeelle. Museokortti on noin 100 000 suomalaisen taskussa, ja nämä suomalaiset ovat erittäin halukkaita korttia käyttämään. Vuoden 2016 toteutuman perusteella jokainen Museokortin omistaja vinguttaa keltaista korttiaan museoissa 9,4 kertaa vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että museoihimme on ostettu ennakkoon jo noin miljoona pääsylippua. Sen, missä nämä pääsyliput käytetään, ratkaisee museoiden oma tekeminen.

Kysy itseltäsi ainakin nämä:
- Kerrommeko verkkosivuillamme ja markkinointi- ja viestintämateriaaleissamme, että Museokortti käy meillä?
- Ovatko tietomme ajan tasalla museot.fi-sivulla?
- Onko Museokortin näkyvyys museotiloissamme kunnossa?


3. Kuntien valtuutetut kuulolle

Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit, joissa valitaan päättäjät poikkeuksellisen merkittäville vuosille. Lähivuosina näet toteutetaan sote-uudistus ja siihen liittyvä aluehallintouudistus. Tulevien vuosien menestyksemme ratkaisee se, kuinka paljon tulevat valtuutetut tietävät museoiden merkityksestä paikkakuntien elinvoimaisuudelle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Tämän kertomisessa otollisinta aikaa ovat vaaleja edeltävät ja välittömästi vaalien jälkeen tulevat kuukaudet.

Kysy itseltäsi ainakin nämä:
- Olemmeko yhteydessä keskeisimpiin ehdokkaisiin ennen vaaleja?
- Aloitammeko heti vaalien jälkeen aktiivisen verkostoitumisen uusien valtuutettujen kanssa?
- Olemmeko kutsumassa poliitikon museoon 5.–9.6.2017 kampanjaviikon aikana?


4. Osaamisen päivittäminen

Erilaiset tulokset edellyttävät erilaista tekemistä. Ja erilainen tekeminen edellyttää erilaista osaamista tai erilaista olemassa olevan osaamisen käyttöä.

Kysy itseltäsi ainakin nämä:
- Onko toimintasuunnitelmassamme ja siihen liittyvissä työnkuvissa huomioitu lisääntyvät viestinnän ja markkinoinnin tehtävät?
- Olemmeko osallistumassa viestintä- ja markkinointiosaamistamme kehittävään koulutukseen?


5. Museo on palvelu

Vuosi 2017 tarjoaa meille mahdollisuuden päivittää strategioitamme ja pohtia yhteiskunnallista rooliamme. Pohdintaa vievät eteenpäin vuoden 2017 aikana julkaistava uusi Museopoliittinen ohjelma sekä osittain siihen liittyvä valtionosuus- ja koko valtionavustusjärjestelmän uudistaminen.

Myös digitaalisuuteen ja sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin on sekä kuluvana että tulevina vuosina tartuttava tosissaan. Mitä enemmän keskitymme pelkkään museorakennukseen, sitä kauemmas harhaudumme. Asiakkaat ovat verkossa sekä ennen ja jälkeen museorakennuskontaktin että myös sen aikana. 

Harhaan astumme silloinkin, jos ajattelemme, että museoilla on velvollisuuksia, jotka kohdistuvat kulttuuriperinnön tallentamiseen, tutkimiseen ja esittämiseen. Meillä ei ole muita velvollisuuksia kuin tuottaa ne palvelut, joita kulttuuriperinnön tallentamisen, tutkimisen ja esittämiseen tarvitaan. Ja jotta pääsisimme tekemään velvollisuutemme, meidän on tuotava yhteiskunnallisille ja kuluttaja-asiakkaillemme esiin näiden palvelujen tarve ja tarjonta.

Kysy siis vielä itseltäsi ainakin nämä:
- Onko toimintasuunnitelmassamme strategian päivitys tai uuden laadinta?
- Olemmeko määritelleet palvelumme ja niiden kohderyhmät?
- Olemmeko aktiivisesti hakemassa tietoa museoalan tulevaisuuteen vaikuttavista linjauksista?

Kimmo Levä

Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri