Ei hävetä! Viestintää Artsin tyyliin

This is it! Artsin julkisivu sai 350-neliöisen graffitin kylkiinsä 8 mestarin loihtimana Hävetkää!-kohun päätteeksi.

Vuoden viestintäteko -finalistien esittelyt jatkuvat! Toisena finalistina lukijoille esittäytyy Vantaan taidemuseo Artsi.

Tammikuun lopulla 2016 syntyi Artsi, kun julkistimme Vantaan taidemuseon uuden nimen ja erikoistumisemme graffitiin, katutaiteeseen ja performanssitaiteeseen osana kaikkea toimintaamme. Heti julkistamisen jälkeen alkoi Artsin naapurissa Myyrmäen avoimella graffiti- ja katutaideseinällä tapahtua. Hävetkää!-kohu lävähti eteemme kuin etukäteen käsikirjoitetusti, mutta oikeasti täysin spontaanisti ja meidän tietämättämme. Nyt olemme ehdolla Vuoden museoviestintäteko -palkinnon saajaksi Hävetkää!-graffititeokseen liittyvien viestinnällisten vaiheiden ansiosta. Vantaan taidemuseo Artsia ehdotti sekä Vuoden museoksi että Vuoden viestintäteon tekijäksi ulkopuolinen fanimme.

Artsin kokoelmistakin jo entuudestaan tutut graffititaiteilijat Deos ja Hende kritisoivat Hävetkää!-graffitissaan Vantaan kolmen urheilujohtajan epäselvää rahankäyttöä. Graffiti herätti heti ison julkisen keskustelun. Muun muassa Helsingin Sanomat, Voima, Vantaan Sanomat, Metro, Ylen eri kanavat sekä sosiaalinen media reagoivat aktiivisesti noin kuukauden ajan Hävetkää!-prosessin vaiheisiin. Hävetkää!-teoksen synnyttämä kohu ei hävettänyt tai nolottanut meitä, vaan näyttäytyi mahdollisuutena herättää julkista keskustelua graffitista ja myös museoiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Museoissa on perinteisesti totuttu hyvissä ajoin ennakoivaan työhön myös viestinnän osalta. Artsi pitää silmät ja korvat auki, Artsi on valppaana. Tähän strategiseen ajattelutapaan osuu myös se, kuinka Artsissa reagoitiin Hävetkää!-graffitin myötä roihahtaneeseen kohuun.

Puhelimeni kävi kuumana heti Hävetkää!-graffitin päädyttyä julkisuuteen. Annoin kuukauden aikana kymmeniä haastatteluja ja sain vastata myös erittäin kipakoihin palautteisiin. Oli tärkeää oivaltaa taidemuseon perustehtävä – taiteellisen ilmaisunvapauden puolustaminen – ja kommentoida siitä näkökulmasta myös provosoivia kysymyksiä.

Kädenpuristus sovinnon eleeksi Myyrmäen aseman keskustelutilaisuuden päätteeksi. Graffititaiteilijoiden kaupunginjohtajalle lahjoittama lippis kruunasi tilaisuuden myönteisen hengen.

Nopean toiminnan nimissä otin yhteyttä Myyrmäki-liikkeen suuntaan ja järjestimme pikapikaa keskustelutilaisuuden graffitin yhteiskunnallisesta merkityksestä keskelle Myyrmäen asemaa. Tilaisuus keräsi kymmeniä ihmisiä paikalle, ja se taltioitiin myös some-kanaville. Uutisia on nykyajan virrassa valtavasti, ja päivän uutinen voi jo huomenna olla vanha. Nopea reagointi oli tässäkin kohtaa avainasemassa.

Keskustelu oli menestys, ja sen ansiosta saatiin molemmat osapuolet – sekä kaupunginjohtaja, joka oli määrännyt teoksen päällemaalattavaksi, että graffititaiteilijat – hyvään ja rakentavaan dialogiin. Tilaisuuden päätteeksi otin Hävetkää!-teoksen vastaan lahjoituksena Vantaan taidemuseo Artsin kokoelmiin.

Artsin levynkansitaiteen suurnäyttely Eläköön vinyyli veti ihmisiä magneetin lailla puoleensa vuonna 2016.

Artsimainen viestintätyyli edellyttää äärimmäistä valppautta ja nopeutta. Viestintä- ja markkinointibudjettimme on erittäin rajallinen, vain joitakin tuhansia euroja vuodessa, joten viestintämme edellyttää aivan uudenlaista kekseliäisyyttä, somen haltuunottoa ja muidenkin kuin viestintävastaavien aktiivista osallistumista viestintään.

Sekä paikallinen että laajempi yhteiskunnallinen keskustelu kulkevat parhaimmillaan käsi kädessä: tässä tapauksessa paikallinen kohu ja kuntapolitiikka olivat kontekstina laajemmalle keskustelulle taiteen kantaaottavuudesta ja graffitista Suomessa.

Kati Huovinmaa

Kirjoittaja on Artsin pomo