tiistai 23. tammikuuta 2018

Nyt on aika pelihyötytutkimukselle

Kuva: Veikkaus


Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ihmettelee rahapelien ympärillä vellovaa keskustelua, jossa toistuvasti unohdetaan kaikki veikkausvoittovaroin rahoitettavat hyvät asiat. Jos rahapelien haittoja tahdotaan ehkäistä ja rahapelijärjestelmää kehittää, perustaksi tarvitaan huolella toteutettua tutkimusta ja tasapuolista keskustelua.



Kulttuurin valtionosuusrahoituksen uudistamista työstänyt ryhmä jätti noin kahden vuoden uurastamisen tuloksena syntyneen esityksensä ministeri Sampo Terholle 17.1.2018. Ammattimaisesti ylläpidettyjen museoiden osalta esitys sisältää SWOT-analyysin näkökulmasta enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Erityisenä mahdollisuutena näyttäytyy esitykseen sisältyvä ehdotus lisärahoituksesta, jolla alaamme pitkään vaivannutta valtionrahoituksen henkilötyövajetta saataisiin pienennettyä.

Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen on käytetty huomattava määrä henkilötyötä ja kaffepullaa. Uudistusta on syystäkin arvioitu merkittäväksi. Vähemmälle on jäänyt keskustelu siitä, että järjestelmä on ollut merkittävässä muutoksessa koko 2010-luvun. Muutos ei ole koskenut järjestelmää vaan sen rahoitusta.

Rahoituksen painopiste on siirtynyt vuosi vuodelta enemmän veikkausvoittovaroihin. Kun vielä vuonna 2010 yli puolet museoille valtionosuusjärjestelmällä allokoidusta rahoituksesta tuli verovaroista, on veroeurojen osuus vuonna 2018 enää 33 %. Vuonna 2018 valtionosuusjärjestelmällä rahoitetaan museotyötä 33 miljoonalla eurolla. Tästä 22 miljoonaa tulee Veikkauksen pelituloista ja 11 miljoonaa verovaroista. 



Rahoituksen painopisteen siirtoon on pakottanut valtion verotulojen vähentyminen, mutta toisaalta sen on mahdollistanut Veikkauksen pelitulojen kasvu.


***


Museoala ei ole ainoa, jonka toiminnan rahoitus on riippuvainen Veikkauksen pelituloista. Kaikkineen rahapelituottoja käytetään vuositasolla yli miljardi euroa tieteen, nuorisotyön, liikunnan, sosiaali- ja terveystyön sekä taiteen ja kulttuurin rahoittamiseen. Miljardi on huomattava summa, ja Suomessa vallitsee sekä päättäjien että asiantuntijoiden osalta yksimielisyys siitä, että tämä taso on mahdollinen vain nykyisessä yksinoikeuteen perustuvassa rahapelijärjestelmässä.

Toisin kuin automaattisesti olettaisi, suomalaisen rahapelijärjestelmän yksinoikeuden peruste ei ole siinä, että järjestelmä mahdollistaa mm. museoiden, teattereiden, orkestereiden, urheiluseurojen ja lukuisten vapaaehtoisorganisaatioiden toiminnan ja siten kaikkien näiden toimijoiden tuottamat hyvinvointivaikutukset. Yksinoikeusjärjestelmän peruste on rahapelihaittojen ehkäisy. Tässä työssä onnistumista seuraavat sekä Veikkaus että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

THL:n säännöllisin väliajoin tekemän väestötutkimuksen mukaan 3,3 % suomalaisista kokee rahapelaamisensa ongelmallisena eli haittaavan arkielämää. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 180 000 suomalaista. Huomattavan paljon. Myönteistä kehityksessä on ollut se, että ongelmapelaamisen määrä ei ole 2000-luvulla kasvanut, vaikka pelaaminen on lisääntynyt.

Viimeisimmän selvityksensä rahapelihaitoista THL julkaisi vuoden 2017 lopulla. Selvityksen tavoitteena oli arvioida vuoden 2017 alussa toteutetun rahapelijärjestelmäuudistuksen vaikutuksia rahapelaamisen määrään, markkinointiin ja ennen muuta rahapelihaittoihin. Vuoden 2017 rahapelijärjestelmän uudistus sisälsi kolmen aikaisemmin toimineen rahapeliyhtiön eli Veikkauksen, Raha-automattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistymisen Veikkaukseksi.

Selvitys ei sisältänyt merkittävää uutta tietoa rahapelihaittojen kehittymisestä eikä muuttanut vallinnutta kokonaiskuvaa rahapeliongelmien määrästä tai laadusta. Uutta sen sijaan oli se, että selvityksen julkaiseminen käynnisti mediassa poikkeuksellisen laajan keskustelun rahapelihaitoista. Marraskuun ja joulukuun 2017 aikana mm. Helsingin Sanomissa oli lähes päivittäin jokin pelihaittoihin liittyvä juttu tai mielipidekirjoitus, jonka perusteella rahapelaaminen näyttäytyi merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Rahapelijärjestelmän tuottamia hyötyjä ei kukaan nostanut esiin.

Toteutuneen keskustelun painopiste on ymmärrettävä, koska sen primus motorina oli THL:n pelihaittatutkimus. Rahapelijärjestelmän ja yhteiskunnallisen keskustelun sekä terveyden ja hyvinvointivaikutusten näkökulmasta THL:n valitsema haittanäkökulma ei kuitenkaan täytä edes gradutason vaatimusta objektiivisuudesta tai edustavuudesta. Samaa on kuitenkin luvassa myös tulevaisuudessa, jos THL ei ota seuraavissa selvityksissä tehtäväkseen selvittää myös niitä hyötyjä, joita miljardin euron rahapelituotoilla saadaan aikaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi museoissa ja muissa kulttuurilaitoksissa, urheiluseuroissa, nuoriso-, sosiaali- ja terveysjärjestöissä sekä tieteen alalla.


***


Hyötynäkökulman puuttuminen estää tasapuolisen yhteiskunnallisen keskustelun, ja samalla merkittävää tietoa rahapelijärjestelmän kehittämiseksi jää saamatta. On selvää, ettei rahapelijärjestelmän ja sitä toteuttavan Veikkauksen tavoite voi olla vain rahapelihaittojen vähentäminen. Sen tehtävä on rahapelihaittojen vähentäminen ja rahapelihyötyjen kasvattaminen. 



Jos nykyiseen linjaan ei tule korjausta, leivän tuova lapsi on menossa pesuveden mukana. Tapahtuessaan moinen lisäisi yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja pakenemista verkon pelisivustoille. Kaikki keskeisimpiä selittäjiä pahimpien peliongelmien taustalla.



Kimmo Levä

Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti