keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Museovuosi 2018



Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä luo katsauksen museovuoteen 2018. Luvassa on jälleen yksi merkkivuosi, mutta myös haasteita.



Museovuosi 2017 meni loistavasti. Museot houkuttivat ennätyksellisesti kävijöitä, yli 7 miljoonaa, joten kasvua edelliseen vuoteen tuli yli 400 000 käynnin verran. Myönteiselle kehitykselle on monta selittäjää. Kansallinen tekijä oli itsenäisyytemme juhlavuosi, joka näkyi ja kuului museoissa ja mediassa.

2018 jatkaa historiallisten merkkivuosiemme muistamista. Sisällissodan muistovuosi on ymmärrettävästi sävyltään erilainen kuin itsenäisyytemme juhlavuosi. Sodassa ei ole juhlittavaa. Sen sijaan muistettavaa on kansalliseen itsenäisyyteemme johtaneita tapahtumia enemmän. Museot ovat tämän tehtävän keskiössä, ja julkistetun näyttely- ja tapahtumatarjonnan perusteella museot myös hyvin leiviskänsä hoitavat.

Sisällissodan muistovuoden rinnalla museovuosi 2018 tarjoaa sateenvarjon myös juhlistamiselle. Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Vuoden tapahtumia koordinoi Museovirasto, ja vuosi käynnistyi näyttävällä juhlaseminaarilla 19.1.2018. Seminaarin yhteydessä julkaistiin myös ensimmäinen kulttuuriperintöbarometri.

Kulttuuriperintöbarometrin perusteella museoiden toimintaympäristö säilyy myönteisenä. Suomalaiset sanovat arvostavansa kulttuuriperintöään, ja vaikka yleisesti museoalalla on oltu huolissaan siitä, että ”kulttuuriperintö” on terminä liian hankala eivätkä ihmiset ymmärrä sen sisältöä, suomalaiset kyllä tietävät, mistä puhuvat, kun puhuvat kulttuuriperinnöstä. Tältä osin barometri yllätti iloisesti.


***

Vuosi 2018 tuo museoalalle uusia näkymiä ja rakenteita. Visio- ja strategiatasolla uusia näkymiä saadaan, kun vuonna 2017 kulttuuriministerille luovutettu esitys uudeksi museopoliittiseksi ohjelmaksi julkaistaan lopullisessa muodossaan.

Museoalan rahoitusrakenteisiin tulee muutoksia, kun kulttuuriministerille tammikuussa 2018 luovutettu esitys uudeksi valtionosuusrahoitusjärjestelmäksi etenee hallituksen esitykseksi ja edelleen eduskuntakäsittelyyn. Tavoiteaikataulu on vuosi 2018, joten uusi laki tulisi voimaan vuoden 2019 alusta. Tämä aikataulu mahdollistaisi vuoden 2020 valtionosuusrahoituksen jakamisen uudelta pohjalta.

Esityksestä on virinnyt vilkas keskustelu esittävien taiteiden osalta. Kritiikkiä on esitetty, mutta museoalan näkökulmasta esitys on perusteiltaan hyvä. Se rakentuu periaatteelle, joka turvaa museoiden pitkäjänteistä toimintaa. Lisäksi se vahvistaa tavoitetta tuottaa museopalveluja koko Suomeen.

Nykyisten maakunta- ja aluetaidemuseoiden sekä valtakunnallisten erikoismuseoiden osalta esitys lisää ministeriön ohjausvaltaa, mikä lisää hallinnollista työtä sekä ministeriön että museoiden osalta. Näissä museoissa rahoituksen määräytyminen entistä enemmän tuloksen perusteella on alan toivoma uudistus. Alueellisille vastuumuseoille esitys tuo myös uusia kulttuuriympäristön suojeluun liittyviä tehtäviä.

Uudistuksen toteuttamisen kannalta on tärkeää, että siirtymäajat toteutuvat ja rahoitustasoa nostetaan uudistuksen lanseerauksen yhteydessä. Esityksen sisältämä 4,91 miljoonan euron lisärahoitus museoille on uudistuksen sujuvan lanseerauksen osalta riittävä, mutta rahoitusvajauksen poistamiseen se ei vielä riitä.


***


Museovuoden mörkönä näyttäytyy toukokuussa voimaan tuleva tietosuojalaki. Tällä hetkellä lakiesitys on oikeusministeriössä viimeisteltävänä ja muistiorganisaatiot pyrkivät vaikuttamaan sen sisältöön sen verran kuin pystyvät.

Julkistettujen esitysten perusteella oikeusministeriön valmistelijat ovat olleet melko raskaskuuloisia muistiorganisaatioiden huolille, sillä muistiorganisaatioiden (arkistot, kirjastot ja museot) esittämiä toiveita selkeästi määritellyistä erivapauksista ei ole yleislaissa huomioitu. Tarvittavien erivapauksien olisi koskettava henkilötietojen käsittelyä museoiden perustehtävien toteuttamisessa eli arkisto-, valokuva- ja esinetietojen tallentamisessa ja esittämisessä.

Raskaskuuloisuus tuli esiin erityisesti viime kesänä tietosuojavaltuutetun kanssa käydyn lehtikirjoitteluna perusteella. Hän totesi Suomen museoliiton ylireagoivan lain tulkinnoissa ja vaikutuksissa. Museoliiton näkökulmasta olisi enemmän kuin hyvä, jos näin on ja museoiden tehtävät voisivat jatkua ilman sanktioriskiä kuten ennenkin. 

Varmaa kuitenkin on, että emme ole ylireagoineet palautteissa, jotka koskevat valmisteilla olevan lain epämääräistä ja tulkinnanvaraista sisältöä. Jos, ja toivottavasti kun, tuleva tietosuojalaki sisältää erivapauksia museoille, niiden täytyy avautua sieltä muillekin kuin lain valmistelijoille. Tähän mennessä julkistetut versiot sisältävät vaaran joko lain tahattomasta rikkomisesta tai liiallisesta itsesensuurista.

***

Rakenteiden muutosten ja muisteluiden rinnalla vuosi 2018 tuo varmasti mukanaan edelleen kasvavat kävijäluvut ja kokoelmat. Uusia avauksiakin tehdään. Suomen museoliitto julkaisee Valtakunnallisten museopäivien aikana uuden toimintaympräristöanalyysin ja vuodelle 2023 ulottuvan strategiansa. Konkreettinen uusi avaus nähdään elokuun lopussa, kun uusi taidemuseo Amos Rex avautuu Helsingin keskustaan.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti